Meidän tarina
Kotimetsän Tilan ja Maalaistassujen takana olemme me, Emmi Ramberg ja Ville Pylkkänen, vajaa nelikymppinen pariskunta Liedosta.
Eläimet ovat olleet osana molempien elämää lapsuudesta asti, mutta yhteinen taipaleemme alkoi vuonna 2013.
Itselläni eläimet ovat olleet lähellä sydäntä aivan pienestä asti. Ensimmäisen lemmikkikanini sain jo alle kouluikäisenä ja Eetu-kanin menehdyttyä olinkin vannonut, että en ota koskaan ikinä uutta lemmikkiä, koska siitä luopuminen oli niin kamalaa. No, ihan en välttämättä lupaustani ole pitänyt.
Hevoset tulivat kuvioihin jo nuorena, ensin tutun hevosten kautta, siitä hevosleireihin ja oman hevosen sain jo 13-vuotiaana, 4-vuotiaan SWB-tamman Monien ”Muumi”. Tämän elämäni hevosen kanssa sain viettää hienot 16 vuotta läpi teini-iän ja aikuisuuden kynnyksen. Kasvoimme yhdessä aikuisiksi ja hienompaa kaveria en olisi voinut siihen toivoakaan. Myös kääpiösnautserimme Elli oli tiiviisti mukana koko lapsuuteni, aina aikuisuuteen asti.
Muutin omilleni vuonna 2007 ja heti ensimmäisenä hankin oman koirani, Espanjasta tulleen rescuen Yakin. Tämän podenco/noutajasekoituksen sain pitää elämässäni reilu kymmenen vuotta, minkä aikana joukkoon liittyi myös kaksi muutakin koiraa (Espanjanvinttikoiria).
Villen lapsuudessa oli puolestaan kissoja ja kani, mutta oman koiran hankinta oli kytenyt koko nuoruuden. Ei kuitenkaan varmasti vielä nuoruusvuosinaan tiennyt, mitä on vielä tulossa…
Meidän tiemme kohtasivat vuonna 2013 helmikuussa ja Ville sai tässä diilissä kylkiäisinä kolme koiraa, kolme kissaa ja hevosen. Eipä myöskään tainnut tuolloin vielä tietää, että aika paljon lisää on luvassa.
Toisaalta viitteitä samankaltaisesta hulluudesta oli aistittavissa, kun hän jo ensimmäisenä syksynä totesi haluavansa oman koiran, tässä tapauksessa neljännen koiran sen hetkiseen talouteen.
Niinpä meille syksyllä 2013 muutti Alma-koira. Meidän alkutaival oli muutoinkin aikamoisen rivakkaa. Tapasimme toisemme helmikuussa, huhtikuussa asuimme saman katon alla virallisesti ja siitä parin kuukauden päästä aloimme jo etsiä omakotitaloa.
Pitkän ja ajoittain hyvin epätoivoisenkin muutaman vuoden etsinnän jälkeen löytyi juuri sopiva talo pihoineen meille täältä Liedosta. Tänne muutimmekin toukokuussa 2016 kimpsuinemme ja kampsuinemme kera viiden koiran, neljän kissan ja kolmen kanin. Silloinen Topi-hevonen jäi vielä vuokrapaikalle myös tänne Liedon seuduille.
Lampaat hankittiin jo heti alkumetreillä, hevoset muuttivat kotiin 2018. Näiden vuosien aikana onkin elämäämme tullut suunnitellusti ja sattumien kautta mitä ihanimpia eläinystäviä ja ennen kaikkea rakkaita perheenjäseniä.
Rakensimme paikkaa kaikki vuodet itsellemme ilman ajatusta yritystoiminnasta, mutta viime vuosien aikana on tullut enemmän ja enemmän ajatuksiin, että olisihan tässä varsin toimiva konsepti myös yritystoimintaan. Vaikka yrittäjyys on itselleni ollut aina jonkin sortin pieni mörkö, niin iän myötä yhä arvokkaammalta tuntui se, että saisi viettää elämäänsä oman näköisesti ja niiden asioiden parissa, joista nauttii. Ja jos jostain nautin, niin se on kotona oleminen eläinten kanssa touhuillen, rakennellen ja nikkaroiden ja käsitöitä tehden. Ja jos siitä voisi vielä saada elantonsa, niin voiko parempaa toivoa.
Kuin kohtalon sanelemana elämässämme tapahtui suuria muutoksia työrintamalla ja päätimme, että nyt jos koskaan katsomme tämän kortin.
Vuosien varrella Kotimetsän Tilaksi muotoutunut kotimme on saanut aivan uusia ihania puolia asiakkaiden, niin koira- kuin ihmisasiakkaiden ja lisääntyvien palveluiden myötä.
Yrittäjyyttä on nyt takana kuukausi ja en vaihtaisi tätä mihinkään. Elän ehdottomasti elämäni parasta aikaa, itselleni rakkaiden asioiden parissa. Muistan lukeneeni joskus vuosia ja vuosia sitten somen ihmeellisestä maailmasta lauseen ”elän arkea, josta ei tarvitse lomaa” ja ajattelin, että ihanaa, jos jollain on tuollainen tilanne, palkkatöissä se tuskin tulee koskaan vastaan.
Nyt yhtäkkiä huomaan eläväni juuri sitä arkea. Teen työtä, joka ei ole näiden vuosien aikana koskaan tuntunut työltä, saan viettää arkeani eläinten parissa, tapaan valtavan määrän ihania ihmisiä ja koiria ja saan määritellä omaa ajankäyttöäni itse. Ja ennen kaikkea, saan suunnitella uutta, nauttia keväästä ja kaikesta uudesta, kotona, sen merkitystä ei voi sanoin kuvailla ja olla kiitollinen, että se on mahdollista.
Se, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, hyvässä ja pahassa ja taloudellisesti, sen aika näyttää. Nyt nautimme tästä uudesta elämästä, kerranhan täällä vain eletään, itse kukin.
